Originaltext

FI

Noch keine Übersetzung verfügbar. Der Originaltext wird angezeigt.

Kun tuomiopäivän kellot soivat Kerta jälkeen toisensa Niin vanhat kuin nuoretkin syövät Viimeisen ehtoollisensa Helvetissä on teille aina tilaa Kun taivas palaa ja portit kaatuvat Suu ja silmät täynnä kuumaa tuhkaa Viimeinen rukous kun talot sortuvat Tappakaa itsenne Kuolema pelastaa Tartu veitseen, aseeseen Askel lähempänä saatanaa Liekkien ja varjojen keskellä Kohti ainoaa valon lähdettä Joka tällä kauhun hetkellä On peräisin herramme silmästä Kun kaviot murskaavat kallosi Teiden peityttyä raatoihin Jos ei jo kuollut, jumalasi itkisi Lyötynä häpeän rautoihin