Originaltext

FI

Noch keine Übersetzung verfügbar. Der Originaltext wird angezeigt.

Tuhannen kerran varhasella Pyytöön lähtö piukupakkasella Valkosarven viemänä Turkkipalttoon kiertynnä Kivel' isol' salasella Pyytöonnet on aneltunna Verikarvat uhrattunna Kalloluut kaivettunna Riistahirvas urahtelee Viimesen kerran avaa aistinsa Tunteakseen kuolon polton Erän kolkon kohtalon Sysi korpin vietyhellä Korpeen kuusten reunahille Teuraskatse silminänsä Mieli miehen tappajana Sieltä riekon siipien alta Pois tulen liekeistä Herra suurinkin vain nöyrä renki Puupalttoo kohta mustaa maan tomua Helkkyy helyt ja välkkyy kolikot, Mitäpä hankit maan povessa? Itse on tapettava korvesta liha Ja jokaisen haavansa nuoltava Ei Korpi tartte pyytömiestä Niin kun pyytömies korpensa Ei ukko hakkaa pakkasella Ei jyrise mannut kuutamolla Kivel' isol' salasella Pyytöonnet on aneltunna Verikarvat uhrattunna Kalloluut kaivettunna