Letra de 1900-luvun heleys

Diskokuningas nousee seisomaan selvittää kurkkuaan huolii asuaan kasvaa valoihin hetken hallitsee sanat valitsee sitten meitä neuvoo: "Menkää ammattiin! Ei mulla ole teille mitään mistä tulisitte iloisiksi veikoiksi... Siis jo häipykää on kaikkein parasta sittenkin 'se'." - Ai mikä se on? - No... [enpä tiedä] Etkö tiedä? - En näe mitään! Mitä on mikään: klemmari, paitsio, tuokio. Dipoli... maisema! Kalliolle nalli on jäänyt suutarikss... no, aurinkohan katsoo. Käännäppää. (Tuijottaako se?) Joojoo. Kesähän on toki iloinen! No, eipä voisi kiinnostaa enempää. Jää-poiss. Kalliolle tunnustin: lautaselle jäi... Naapuritkin kuiskaa! Käännäppää. (Viskutteleeko?) Muuten..! Kesähän on toki siloinen... no, leipä voisi kiinnostaa. Kenen pää? Tuu-poisch. - En, taivun valoa kohti. Puutun vieraslistalta. Kiinni menee silmät aivastettaessa. Diskokuningas on niin viisas että häntä luulee tyhmäksi me tunnemme niin hyvin ettemme enää tervehdi