Paroles de Jonka Aika Unohti

Jonka aika unohti: Kohti tyhjyyttään virta kuljettaa Epätoivon, raivon haaskaa Jälleen nousee jaloista sodan Hän kuolemaa taas pilkkaamaan Verelläkö keventää tuota raivon taakkaa? Vielä nousee päivä, kun tuo voima hänetkin hautaan saattaa Vaan taas vaipuu maahan Mies asein kaatamaton Syvällä sydämmessäänkö Nyt kaatuu tuhannen kerran uudestaan? Halki maiden taas aika kiitää Se matkallaan monen henget niittää Silti väsynyt tietään jatkaa Ajanko loppuun vai miekan terään matkaa? Ja vaikka kuinka tapat, Oman veresi viimeisenä maassa näet Nytkö on tullut aika se sinne vuodattaa? Kohti uutta aamua taas katseensa nostaa Raivon sijasta rakkautta jo taisteluiltansa kaipaa Vaan tuo tunne yksin tuulessa hamuaa Vaipuu jo taistojen taa, kun tämä maa juodakseen verta saa Yksin katseensa alas laskee Kun muistoja ei aika paranna Kunniaa täältä hakeva vain haudan saa palkakseen Näe, kuinka kuolleet kutsuvat Veren virroissa tanssivat Pian unohdukseen edestäsi katoaa Kuin kaikki muukin päällä tämän maan Lopulta vahvinkin polvistua Hiljaa ikuisuuden edessä saa Viimeistäkö kertaa aseisiin nousee, Tähänkö tiensä viimein päättää? Kohti uutta aamua taas katseensa nostaa Raivon sijasta rakkautta jo taisteluiltansa kaipaa Vaan tuo tunne yksin tuulessa hamuaa Vaipuu jo taistojen taa, kun tämä maa juodakseen verta saa