Paroles de Jotunheim

Nuo valkoiset kentät tätä maata hallitsevat Jään välkehtiessä hiljaa itkevät Kaiken kuolevaisen ajat muistavat Halki pohjoisen kirkas taivas siintää Metsän huuruun saattaa kylmällä sateellaan Tähdet taakseen kätkee, meren tuleen sytyttää Ukkosellaan vuoriakin vavisuttaa Päivät seisauttaen öisin raivoten Kauan ovat pilvet kulkeneet Rauhatta vetten päällä velloneet Jos taivaankannen liekki nyt roudan sulattaa Meitä vain riepottaa virta mukanaan Nuo valkoiset kentät yötä häikäisevät Hiljaiset jättiläiset jäästä ja kivestä Maan kylmän kauniin saa tuuli hajottaa Ja ikuinen virta lumena sataa Lakeudet ainiaan vailla asujaa Tahtoonsa jääkylmä tuuli maan kauniin taivuttaa Kaukana viima pilviä ajaa Kallioihin suruisat säkeensä kirjoittaa Taivas eksyttää väsyneen vaeltajan Jonka valkoinen tyhjyys lopulta maahan kaataa Niin kiroavat jättiläiset jäästä ja kivestä Ei tästä kukaan käy Vaikka puut tuhkaksi palaisivat Vaikka ranta karkaisi veden taa Ei tätä maata voi ihminen omistaa