Paroles de Eden

Sä tulit mummolasta ja poljit neljä kilsaa tapaamaan tyttölasta lähelle hiekkarantaa Sun bootsin soljet kilisee, kun kävelet sä luoksein maa altain hetkeks pakenee, sun suudelmas vie järkein Ch. Sä viet mut rantaan luokse nuotion se keskellä on rannan aution kun varjot yhteen sulaa eessä sen, tunnen lämmön, mistä tiennyt en. Sä painaudut mua vasten tiukemmin niin avaat portin uuden Edenin vain aallot tietää tästä onnen saan ja salaisuuden pitää omanaan Tää ranta muista aina, sä kuiskailet mun korvaan jokainen kaisla mielees paina, niin lupaan tulla uudestaan Ch.