Paroles de Joutilas

Monta vuotta hnt arvostettiin Kunnes kerran kvikin niin Ett poltti kaikki miljoonansa Vihoviimeiseen seteliin Nauroi kauan ja makeasti Katsoi kansaa ja nauroi niin Katsoi kansa hneen kyynelsilmin Ja hnet miltei lynkattiin Min en ole tohtori kummoinen Mutta tiednp sentn sen Ett pllisin puolin on potilas Lhes tysijrkinen Hn sanoo ettei tahdo edes olla tt rotua Kun muu vki hississ monistuu hn Seln knt ja katoaa Tt joutilasta kavahtakaa on srj sielussaan Ei vaadi, tahdo, kadehdi, ei kumarra mitn johtajaa Tt joutilasta kavahtakaa, se ei kuulu maailmaan Vain laiskan lksyj kantaa ja niit kalloosi kaivertaa Lapsi joka usein hymyilee silmissnne on suloinen Vaan jos nauraa vanhalla ill niin on vajaalyinen Min en ole tottunut suremaan vaikka potilaat pois kuolee Mutta kyp rahaa jos poltetaan se ajatus kyll hiritsee Tt joutilasta kavahtakaa on srj sielussaan Ei vaadi, tahdo, kadehdi, ei kumarra mitn johtajaa Tt joutilasta kavahtakaa, se ei kuulu maailmaan Vain laiskan lksyj kantaa ja niit kalloosi kaivertaa Tt joutilasta kavahtakaa on srj sielussaan Ei vaadi, tahdo, kadehdi, ei kumarra mitn johtajaa Tt joutilasta kavahtakaa, se ei kuulu maailmaan Vain laiskan lksyj kantaa ja niit kalloosi kaivertaa