Testo originale

FI

Traduzione non ancora disponibile. Mostriamo il testo originale.

Hiljaisuuden Ääni Kuulemattomat kuiskaukset Kammottavat sisäiset huudot Nostavat esiin kaiken hirvittävän Tuo vanha puu Sen juurista löysin kerran verilinjan Sen oksistot nyt levittyvät läpi ilmain Ruskan tuhkasiivet on sen lehdistöistä tehty Haudattuna syvälle maan raskaaseen ytimeen Siemenet kasvoivat kuin kasvoivatkin Tulisen käärmeen värisyttävässä syleilyssä Olen kuollut ja jälleen eloon herännyt Ikuisesti muuttuva, muotoaan vaihtava Silti sen olemus, on aina ollut Yksi Näiden hallien sisällä Ikuiset tuulet puhaltavat, kiehuva veri sykkii Näiden kammioiden sisällä Onnen ja kärsimyksen salat kiertyvät yhteen Tuo vanha Loistava, liian voimakas kohdata Tahto vankkumaton Kuin värisemätön liekki tyynessä tilassaan Enää eivät harmaat tuhkat ole tukahduttamassa Itsen hirvittävää loistoa Tiedon malja käsissäni Olen palannut jälleen maahan Aortta, punaista tulta kaikkialle jakava Ikuisesti hallitseva alinen virtaus