Testo di Sinae

Yön alta nousee huominen mikä lieneekään sen tuominen näin miettien, kävelen kadun laidalla aita viestittää siinä aidalla julisteessa nään ilmeikkään taiteilijan pään miten osaatkin aina yllättää äsken nauroit ja nyt jo itkettää jutellen välin hiljeten ajatukset kauas painuu taas en niitä ja sua osaa erottaa näin miettien, kurvailen kunnes olen törmätä johonkin ihmiseen tai seinään tai kumpaakin mieluummin yksin olisin miten osaatkin aina kehittää kauniin sään kunnes kohta myrskyää huutaen, väliin kuiskaten olet sarjafilmi jota katsellaan sussa kaikki tapahtumat nään maailma yhdessä ihmisessä vaan kaikki muuttuu kun vain käännät pään en välitä vaikka talvella oves takana annat mun palella enkä välitä vaikka kesällä heität mua ampiaispesällä kunhan vain sanoa voin sulta yhden tasaisen hetken sain olet sarjafilmi jota katsellaan sussa kaikki tapahtumat nään maailma yhdessä ihmisessä vaan kaikki muuttuu kun vain käännät pään