Riistäen Sielun Ja Hengen 歌詞

Aamunkoi jälleen valaisee Paljastaa öisin ruhjotun rujouden Kristinmiehen pieksin Omaan heikkouteensa kuolemaan Oppejaan kuuliaasti noudattaen Antoi henkensä käsiin jumalan Vaan käänsikö luoja kasvonsa hänen puoleen? Saapuiko apuun sotapasuunoiden pauhussa? Missä oli pelastava enkeli Heikkoa suojaamassa Missä oli taivaallinen sotajoukko Kun hän Saatanan soturin kohtasi Se oli yö, sateen piiskaama musta yö Saarnamies hiljaa messustaan poistui Jalo hurskaus ei julmalta pelastaisi Öiden yössä, pahan kylvämässä Herjasin ja pilkkasin Saatanallisesti vihasin Hänen oppejaan Hänen uskoaan Sekä tietenkin isää taivaallista Jo kuollutta tarinaa Vaan lieko hänen joukkojaan Nähty sitten Bethlehemin tähden? Kenties nyt vain taivaan narreina Soittokuntana halpana Aikanaan taistelin tekopyhää vastaan Ja koin vääränä sielujen vajoamisen Oppien harhaan moni eksyi Kuulematta sanaakaan Nyt motiivina minua ajaa viha Inho tuota säälittävyyttä kohtaan On vain aika näyttää Vahvan ja heikon ero Hurskas saarnamies Jota aikanani kirosin Vajosi hautaan mätäisään Jumalansa unhoittamana