Kreivin Sormus 가사

Täytän musteella pääkalloastiani Otan sulkakynän ja aloitan tarinani Kolmihaarainen kynttilänjalka mua valottaa Vahakynttilä kirjeen sulkee kun on aika lopettaa Parransänki leuassani rehottaa Joku tuima aatelismies seinältäni tuijottaa Hän ei tiedä kuinka on kipeää sisälläni Sen tietää jos tahtoo hän, joka saa viestini Sulkakynäni verta kastaa, vaan hän ei vastaa sairauteeni Pääkallosinetin vahaan painaa Kreivin sormus sormessani Ja joka jumalan aamu on aikaa Samat asiat kirjoittaa Kreivin sormuksessa on taikaa Se aamuisin kahleitaan kolistaa Kuulin koputuksen ja oven avasin Pronssikynttelikön valossa miehen tapasin Korpit kartanon minua varoitti huudoillaan Hovin sinetit murtuu kun toista liikaa rakastaa Nyt tomuiseen aamutakkiini taas kietoudun Ja pitsipaitani suosioon sulkeudun Saa sulkakynä tunteitani todistaa Ja kipeys kreivin rintaa jälleen ahdistaa