Kivireki 가사

Nimeni on kadonnut taulusta porraskäytävämme nimesi siellä vielä on ja jonkun toisen, on elämämme asunnossa, jota enää en tunne Valoa ikkunastasi hohtaa ja kaksi varjoa kohtaa pian valo sammuu ja yön kylmyys saapuu ja repivä yksinäisyyden tunne Liikun kuin olisin uni tai yö tämä jäätävä talvi ikuisesti häntäänsä syö Raahaan elämääni kuin kivirekeä perässäni kannan uniani, haaveitani, toiveitani selässäni ja olen niiden ulkopuolella Pian herään talviunestani kaikki on kuin ennenkin! Pian herään unestani ennemmin tai myöhemmin! Herään talviunestani kaikki on kuin ennenkin! Kaikki on kuin ennenkin! Kaikki on kuin ennenkin!