Puisto puhuu 가사

Heräs aamulla eilisillan hepenissään vähän kärsinyt Kaisaniemen puisto se kuiskas: hei, hyvää huomenta, kuuntele tää: sun murheet on kohta enää muisto Ja silmät kiinni mä sanoin niin, niin niin ja keinui maa ja puisto jatkoi supatteluaan Se sanoi: nouse ja paa huuliisi punaa nyt vähän näyttää siltä et maailma ei loppunutkaan vielä sun pää on surusta raskas mut se sellaiseksi ei jää sun tiesi ne päätyvät hyvään Aamu on lämmin, tutuntuntuinen se kantaa mua kuin lastaan kun jaksan mä tästä kotiini kävelen ja jossain sä tulet mua vastaan Silmät kiinni mä sanoin niin, niin niin ja keinui maa ja puisto jatkoi supatteluaan Se sanoi: nouse ja paa Nouse ja paa huuliisi punaa Nousisit vaan nyt vähän näyttää siltä Sun tiesi, ne päätyvät hyvään kun hengität, hengitä syvään sun tiesi, ne päätyvät hyvään kun hengität, hengitä syvään