Yksinäinen 가사

Hän sängyssänsä palelee, on syksyinen yö On aika joka matelee ja kellojaan lyö Läpi myrskyn ja tuulen, ohikulkija kuunnella voi Kuinka laulu soi Hän laulaa murheet harteiltaan Pois maalaa pilvet taivaaltaan Ja maailmalle anteeks antaa ja unohtaa Hän vielä odottaa, jos tulis aika jolloin ei ois yksinäinen On sammuttanut sydämen ja kaks kynttilää Käsiteltävä on varoen kaikkee särkyvää Elokuu oli viilee, kun ovikelloa soitti se mies Silloin ties Hän laulaa murheet harteiltaan Pois maalaa pilvet taivaaltaan Ja maailmalle anteeks antaa ja unohtaa Hän vielä odottaa, jos tulis aika jolloin ei ois yksinäinen On ilo lainatavaraa ja kellä onni on se saa sen pitää omanaan Sumuverho piilonaan hän painajaisiaan katsoo kunnes aamuun nukahtaa Hän laulaa murheet harteiltaan Pois maalaa pilvet taivaaltaan Ja maailmalle anteeks antaa ja unohtaa Hän vielä odottaa, jos tulis aika jolloin ei Jos tulis aika jolloin ei ois yksinäinen