Pirunpelto 가사

1. Harmaa taivas nousee taas, sade lyö maahan mutaiseen Kuokkani kantoon isken, kiroan tän kivisen joutomaan Kaikki hyvä unohdetaan, syvälle multaan haudataan Sen minkä routa säästää, halla viimein pois korjaa Ei kuole oksa ennenkuin lehdet putoaa Tämän päivän loppuun kuljen vielä kun on aikaa Korteni keosta kannan, hallan pieksemästä Pirunpellon multaan lasken epätoivon siemen Sen sydän kova kuin kivi, armoa ei anna 2. Viikot ne vierii vuodetkin, yhä säilyy kaikki ennallaan Sen kuulen tuulessa ilmassa ja taivaanrannan laulussa Ei kuole oksa ennenkuin lehdet putoaa Tämän päivän loppuun kuljen vielä kun on aikaa Korteni keosta kannan, hallan pieksemästä Pirun pellon multaan lasken epätoivon siemen Sen sydän kova kuin kivi, armoa ei anna