Talvi se viimein 가사

Talvi se viimein perille löysi, Tallaamaan tuttuja tienoita kai Talvi se matkan päähänsä taisi, Latomaan keloja poikittain Pihalla ulvoo se hyisin viima, Nurkissa väljissä huhuilee Hornan tuuli kuin jäinen kiira, Hellasta tuletkin peittelee Kuitenkin katosta roikkumaan Vaijan taitama himmeli on Talvi viimein perille taisi Tuomaan juhlan talohon Miehen mittainen kinos jo peittää, Seiniin puisiin nojailee Miehen pikkuisen syrjään heittää, Hirsiä harmait' kun syleilee Hankia moisia nähty ei olla Seuduilla näil vuoskymmeniin Hanget moiset suosiolla Omaan rauhaansa jätettiin Vaan keskellä nietosten yksinään Lyhde laitettu linnuille on Nyt hanget korkeat suosiolla Talon rauhaa suojelee