Текст песни Pyhä Nynny II

Uskon johonkin minua pienemmän olemassaoloon ja muistelen, Että alussa pyyteetön tila kuuluu rakkauteen. Muovasin alkuaineista Maan ääret Ja ihmisen laatimaan niistä kartan, Jonka taitoskohtiin sodat valmistin. Että itsestäni tein niin tarpeellisen - onko se julmaa? Ja asetin lait, Joita rikkoen ihminen saa huvituksen. Olen yksinäinen taruolento. Olemassaoloni riippuu sinusta, ihminen. refrain: Pyhä Nynny antaa merkin tai hämää. Pyhä Nynny tosikko on - tai tulkinnat sietää. Sen nimi on muuttunut Juuri, kun luulin selvittäneeni sen. refrain2: Pyhä Nynny hankeen oksia pistää. Pyhä Nynny orpouden ajatuksia rakastaa Ja leikkii, että hän palelee jatkuvasti. Istutin tiedon ihmiseen, että hän on lauman jäsen, Ja johdettuna lauma on järjestäytymään kykenevä. Saatoin luulon ihmiseen, Että minkä hän juuri unohti, On erityisen merkityksellistä. Ja kun on säädetty niin, Se on vain inhimillistä, Jos opetuslapsetkin turtuu ihmeisiin. Pappi on henkilö, joka ei kuuntele, mitä toinen sanoo. Minä kyllä tähdensin, Että "Kuuntele." refrain refrain2