Текст песни Arcana

älä ole suruissasi, älä enää niin vihainen vaikka puut ja tuulet vaihtui esikaupunkien rumuuteen lapset laatikoilla räät nenässä ja nenät jäässä harmaan kaikki voimat kiertyy tiukalle tukahduttamaan milloin viimeksi nauroit, milloin viimeksi halusit satuttaa miehesi nukkuu ja toivot hänelle hidasta, tuskaisaa kuol inät betonilaattoja ja betonilaattoja tunteet (viekää minut kotiin) elämän pieni piiri pienenee, isä leikkaa pihalla heinää pian on aika pestä hampaat, sulkea silmät, laskea lampaat kääriä peitto tiukkaan ennenkuin hirviöt tulevat eikä oikeilla hirviöillä koskaan ole nimeä (tämän vuoksi kaikki jää kesken)