Текст песни Et Voi Satuttaa Enaeae

Se oli maaliskuun ilta Sä veit Roosan elokuviin Välillenne rakentui silta Sä yli marssit komeasti niin Hän alussa sai kaiken Kohtelun kuninkaallisen Roosa antoi sulle avaimen Rikkomattoman sydämen Ei silloin voinut hän nähdä Musta valkoinen lohduton On sädekehä sun ympärillä Sun aurasi rikki on Hän on liian monta Tarpeetonta Kolhua joutunut sietämään Aivan liian monta Yötä unetonta Joutunut vuoksesi viettämään Roosa poistuu hiljaa Ei enää pelkää Siihen hän on nähnyt liikaa Vihdoinkin hän on vapaa Pois hän lentää Sä suret sun kunniaa kun et voi häntä satuttaa enää Meni juhannusilta Katselitte kun sorsat ui Käsi kädessä juhlatulilta Tulitte, hän nauruusi humaltui Alkoi pidetä illat Roosa mietti kuka sä oot Ja alkoi palaa sillat Kellä onni on sen polttakoon Ja talvi pommitti hajalle Rikkomattoman sydämen Se lensi pilvien alle Lailla hävittäjä saattueen Hän on liian monta… Roosa kulkee jo tietään Mihin se viekään Sä pelkäät Niin paljon hyvää meni yön selkään Sä Roosaa koskaan et voi satuttaa enää Hän ei pelkää, pelkäämään on nähnyt liikaa Vihdoinkin hän on vapaa, pois hän lentää Sä suret sun kunniaa kun et voi Häntä satuttaa enää, et voi häntä satuttaa enää Häntä satuttaa enää