Текст песни Kosto

Tyyneys ei löydä paikkaansa minussa On julmuus joka osoitaa elämäsi murentamaan Kannan naamiota anteeksiannon Kosto on ainoa mikä minussa elää Isken kun se pahiten tuottaa tuskaa Kuin murhaajan, mielipuolen, itse perkeleen kasvot peilistä kuvastuvat Näen itseni ylpeän Kosto Henkiset siipesi kantaneet ei Olivat kuin jäästä tehdyt Sulivat ne liekkeihini Mädännyit sisäisesti tyhjäksi kuoreksi Kun hävitin kaiken Nyt pystyt näkemään kun poistanut olen maskini Oli se minä joka saatteli sinut tuhoosi Elämä on julmaa mutta sitä julmempi olen minä Nuolen kyyneleet kasvoiltasi Oksennan ne yllesi ja nauran Juuri näin tahdon sinut muistaa Kylvet saastassa kunnes kuolet Minä olen täydellinen kosto Vailla lämpöä inhimillisyyden Minä olen täydellinen kosto Taitan niskasi ja haudan puoleen heitän Minä olen täydellinen viha Minä olen täydellinen kosto