Hiljainen Maa کے بول

Tie oli kummallinen Valon näin varjoissa sen Taipuivat puut kumaraan Puhuivat, kuiskaili maa Näin oli jo aamuyö Kun himmeni tähtien vyö Lähteä tahtonut en Kun näin kaiken kauneuden Hiljainen maa vain tuuditti lastaan Ei, et surra saa Minä kiedon sinut valkeaan Jäätynyt maa niin suojeli lastaan Ei, et surra saa Minä kiedon sinut valkeaani Minne muistot pakenee Ei koskaan palaa ennalleen Nyt tuijottaa kasvoton maa Miksi kätkee rakkauttaan Hiljainen maa vain tuuditti lastaan Ei, et surra saa Minä kiedon sinut valkeaan Jäätynyt maa niin suojeli lastaan Ei, et surra saa Minä kiedon sinut valkeaan Jäätynyt maa niin suuteli lastaan Ei, et surra saa Minä kiedon sinut valkeaan Hiljainen maa niin rakasti lastaan Ei, et surra saa Minä kiedon sinut valkeaani