Ylösnousemus lyrics

Kuolemattomuutta ruumiin rappio ei riistä, kumoa Elon väreet eivät mieltä syiden tuolta puolen tavoita Kuoleman tunteen syvyyteen tukehtuu tunteet vähäpätöisimmät Ei kosketusta terveeseen Janon mielettömyys ja välttämättömyys särkee harmonian, hartauden huomasta kuoleman Hyvin palvelleena edestäni uhrautukoon sammunut elämä ja rauha väkivalloin ansaittu Kuolkoon käärme kuin ihminenkin sillä niistä kaiken hyötynyt on jo Isä Kuolema Jos vailla pohjaa voivat valheelliset aateet kukoistaa mikä voisi kiistää mielivallan oikeutusta, kunniaa? Kuinka kuollut, julkeatkaan kuhista yhä elämää jota ei käy riistäminen, jota ei käy rikkominen ei kyllin kaltoin kohdella saati pyhäksi sanoa? Mikä mahti meidät määrää tarjottuun osaan tyytymään jotka emme elämää velvoitteeksemme valinneet? Kuonaa katsomaan kuin kultaa mieletöntä on myöntyä Elämää väellä viettää, ihmismuta rakastaa Kuinka olenkaan vihannut lukemattomia toukkia, jotka tulevat kylläiseksi hänen lihastaan ja nauranut haavoittuneita houkkia, jotka iäksi sokeutuvat hänen vihastaan ja ihaillut haavan kauneutta, josta myrkky on imetty viimeiseen pisaraan ja soimannut niiden laupeutta, jotka palaavat porton etäältä kastamaan