Testo di Kaksi Yksinäistä

Kaksi yksinäistä yössä kaupungin Kulkee katuja niin haurain askelin Mies ja nainen, joita väärät tähdet johdattaneet on, Sydän molempien kylmän lohduton Taksijonoon pitkään peräkkäin he sattuvat Ja kohta ovat niin kuin vanhat tuttavat Ja he tarinansa toisillensa Kertoo vuorollaan, Miten harhaan oli vieneet Kadut julmaan maan Haavat viiltää yhä Sirpaleista menneiden Kun kestää kivun sen, Voi murtaa rakkauden Kaksi yksinäistä yössä kaupungin Häipyy teilleen omillensa kumpikin Hetken jakaa kun he saivat samanlaisen kohtalon, Sielut arpeutuneet rauhaa täynnä on Kenties aika kuljettaa samaan jonoo kuljettaa Ja ovat enemmän kuin kaksi tuttavaa Ja he tarinansa toisillensa kertoo vuorollaan...